← Takaisin

100 nuottikäsikirjoitusta: ensimmäinen osa on julkaistu

100-vuotisjuhlavuotensa aikana Sibelius-museo julkaisee 100 nuottikäsikirjoitusta kokoelmistaan, ja nyt ensimmäiset 33 teosta on julkaistu! Rullaa alas nähdäksesi listan.

Käsikirjoitukset ovat osin hieman tuntemattomampien säveltäjien käsialaa, ja niistä useita ei ole koskaan aiemmin julkaistu. Mukana on teoksia lähinnä pienemmille kokoonpanoille mutta myös joitakin orkesteriteoksia sekä näyttämömusiikkia. Käsikirjoitukset ovat saatavilla Finna-portaalin kautta. Mukaan on valittu vain tekijänoikeuksista vapaata materiaalia.

Tällä kertaa listalla ovat muun muassa seuraavat säveltäjät ja teokset:

SmP2028 Ahlström, Gösta: Kålhufvudenas marsch

SmP2449 Björk, Alexander: Isänmaan kasvot

Jo 17-vuotiaana Alexander Björk (1864–1937) liittyi Kuopion pataljoonan puhallinorkesteriin, ja 1800-luvun lopulla hän palveli Viipurin sotilassoittokunnassa, mutta musiikki vei hänet myös Helsingin musiikkiopistoon ja Pietarin keisarilliseen teatteriin. Työskenneltyään hotellinpitäjänä useilla paikkakunnilla Suomessa Björk asettui Hankoon, jossa hän toimi muun muassa vapaapalokunnan soittokunnan, suojeluskunnan torviorkesterin sekä kaupungin jousiorkesterin kapellimestarina.

Björk sävelsi runoilija V.A. Koskenniemen teoksen Isänmaan kasvot salanimellä Canon ja ilmeisesti osallistui sillä Laulu-Miehet-mieskuoron järjestämään sävellyskilpailuun. Sibelius-museon kokoelmissa olevan kirjeen mukaan teos ei yltänyt kilpailussa palkintosijoille, minkä jälkeen Björk lähetti sävellykset Koskenniemelle.

Kuvat: Kirje Alexander Björkiltä V.A. Koskenniemelle & kirje Emil Kaupilta Robert Kajanukselle

SmP5753 & SmP5754 Kauppi, Emil: Hän kanteloa soitti & Kisakentällä

Säveltäjä, pianisti ja kanteleensoittaja Emil Kauppi (1875–1930) syntyi Hinnerjoella. Isä Johan Kaupelin työskenteli urkurakentajana Uudenkaupungin ja Kangasalan urkutehtailla, ja Emil tutustuikin jo varhain urkuihin ja alkoi soittaa niitä. Kauppi kävi Turun lukkari-urkurikoulun ja opiskeli myös Helsingin musiikkiopistossa, jossa hänen opettajanaan toimi muun muassa Jean Sibelius.

Kaupin sävellystuotanto on laaja, ja suurin osa hänen sävellyskäsikirjoituksistaan on tallessa Kansalliskirjastossa. Kauppi sävelsi pääasiassa laulu- ja laulunäytelmämusiikkia mutta myös kaksi oopperaa: Päiväkummun pidot ja Nummisuutarit. Jälkimmäistä on kutsuttu hänen joutsenlaulukseen, sillä kolmannen esityksen jälkeen, lokakuussa 1930, masentunut säveltäjä katosi jäljettömiin Tampereella. Kaupin arveltiin tehneen itsemurhan, mutta varmaa tietoa hänen kohtalostaan ei koskaan saatu.

Sibelius-museon arkistossa on kaksi Kaupin pienelle orkesterikokoonpanolle sovittamaa laulua, joiden käsikirjoitukset hän lähetti kapellimestari Robert Kajanukselle (ks. yllä).

SmP1907 Nervander, Ellen: ”E.N.”, notbok

Sibelius-museon käsin kirjoitettujen nuottikirjojen kokoelmassa on punakantinen, ohuehko kirja, jonka kantta koristavat nimikirjaimet E.N. Kyseessä on helsinkiläiselle laulunopettaja, säveltäjä Ellen Nervanderille (1842–1936) kuulunut nuottikirja. Se on lahjoitettu museolle vuonna 1984, ja lahjoittaja on kertonut löytäneensä sen kirpputorilta. Kyseessä on mielenkiintoinen ja kulttuurihistoriallisesti arvokas kirpputorilöytö, sillä kirja sisältää paitsi Nervanderin tekemiä sovituksia muiden säveltäjien lauluista myös muutamia hänen itse säveltämiään lauluja, joita ei ilmeisesti ole julkaistu muualla.

Ellen Nervander oli paitsi kansakoulunopettaja ja säveltäjä myös kirjailija, kääntäjä ja innokas fennomaani. Hänen sävellystuotantoonsa kuuluu lähinnä lapsille sävellettyjä lauluja. Nervander julkaisi elinaikaan useita lastenlaulukokoelmia sekä Lauluopin kansakouluja varten (1896), joka käännettiin myös ruotsiksi.

Lukuvinkki: Susanna Välimäki & Nuppu Koivisto-Kaasik: Sävelten tyttäret 

SmP8868 Vallenius, Otto: Laulu Kemin murtheella

Keminmaalainen Otto Vallenius (1855–1925) tunnetaan ensisijaisesti taidemaalarina ja oopperalaulajana. Maalaamista hän opiskeli Helsingissä ja Pariisissa. Kilpailu kuvataiteen maailmassa tuntui Valleniuksesta kuitenkin liian kovalta, joten hän suuntautui jo 1880-luvulla musiikkiuralle. Vallenius esiintyi yksityiskonserteissa mutta myös näyttelijänä Suomalaisessa teatterissa ja lopulta 1892–1895 Ruotsin kuninkaallisessa oopperassa. Tämän jälkeen hän vetäytyi takaisin Keminmaan seudulle, jossa hän vietti loppuelämänsä.

Säveltäjänä Vallenius on jäänyt melko tuntemattomaksi. Hänen tuotantonsa koostuu yksinlauluista ja muutamista pianokappaleista. Yksipuolisesta ihastumisesta kertova Laulu Kemin murtheella on Valleniuksen säveltämä ja sanoittama.

SmP19710 Öhrbom, Catharina: Notbok

8. huhtikuuta 2026 julkaistut nuottikäsikirjoitukset:

• d’Adelung, Eduard (1831–1903): Theme et variatione Op 4 (1854)
• Ahlström, Gösta [Karl Gustaf] (1877–1946): Kålhufvudenas marsch
• Björk, Alexander (1864–1937): Isänmaan kasvot (text V.A. Koskenniemi)
• Collan, Sofia (1857–1938): I striden
• Elfving, Betty (1837–1923): In Freud und Leid (arr. Karl Müller-Berghaus)
• Fahlstedt, Jenny (1853–1906): Bikten
• Flodin, Karl (1858–1925): ”Ett hurtigt, ett friskt pulserande lif”
• Flodqvist, Carl Edvard (1832–1888): Duett för Cornetto och Tenorbasun
• Häggbom, Axel (1870–1942): För Finland
• Ingelius, Hugo (1853–1899): Hindumelodi
• Jacobsson, John (1835–1909): Kjerligheds vise ur ”en glad Gut”
• Kauppi, Emil (1875–1930): Hän kanteloa soitti
• Kauppi, Emil: Kisakentällä
• von Kothen, Axel (1871–1927): I dagar och nätter
• von Kothen, Axel: Juninatt
• Krank, Elin (1870–1949): Drommar i Hades
• Lange, Ina (1846–1930): Terzett ”Somna, du min våg”
• Mielck, Ernst (1877–1899): Romance
• Nervander, Ellen (1842–1936): ”E.N.”, notbok
• Pahlman, Oscar (1839–1935): Marcia funebre
• Palmgren, Selim (1878–1951): Anna-mi
• Ramstedt, Lovisa (1796–1858): Qvadrill
• von Schoultz, Dagmar (1864–1928): Jag hade dig kär
• Stenborg, Carolina (1794–1869): Musik till skydsängeln
• Thuneberg, Anne-Marie (1903–1928): Klockklang
• Tigerstedt, Anna (1860–1946): Elementärkurs i violinspel
• Tilgmann, Ferdinand (1832–1911): Solregn
• Wallenius/Vallenius, Otto (1855–1925): Laulu Kemin murtheella
• Vanni, Giovanni: Canto d’Aprile
• Wegelius, Martin (1846–1906): Aftonsång
• Weidenbrück, Eduard (1885–1919): Kvartett Op. 78
• von Willebrand, Reinhold Felix (1858–1935): Sextionde födelsedagen
• Öhrbom, Catharina (1725–1784): Notbok

Lisätietoa käsikirjoituksista, säveltäjistä tai Sibelius-museon kokoelmista: ota yhteyttä sibmusarkiv@stiftelsenabo.fi