Arkkitehtuuri - Sibeliusmuseum

Arkkitehtuuri

Sibelius-museon rakennus on yksi Suomen 1960-luvun modernismin omalaatuisimmista luomuksista. Sen yksinkertainen ja karu, mutta samalla jännittävä ja ainutlaatuinen muotokieli houkuttelee arkkitehtuurista kiinnostuneita vierailijoita eri puolilta maailmaa. Museorakennus vihittiin käyttöön vuonna 1968, ja sen on suunnitellut arkkitehti Woldemar Baeckman, joka suunnitteli myös monia muita Åbo Akademin rakennuksia. Museorakennus on listattu Docomomon Suomen modernin arkkitehtuurin merkkiteosten valikoimassa.

Matala museorakennus poikkeaa sitä ympäröivistä yliopistorakennuksista, joista kaikki ovat peräisin 1800-luvulta. Museorakennuksessa on kaksi kerrosta, joista toinen on maanpinnan alapuolella. Molemmissa kerroksissa on näyttely- ja opetustiloja, ja alemmassa kerroksessa on lisäksi arkistohuoneita ja luentosali. Museon kokonaistilavuus on yli 10 000 kuutiometriä.

Museo rakentuu konserttitilana käytetyn Sibelius-salin ympärille. Konserttisalin vieressä sijaitsee neliönmuotoinen atriumpiha, jota reunustavat muut museotilat. Museon alkuperäinen sisustus oli Carin Bryggmanin käsialaa, esimerkiksi valaisimet ja konserttisalin tuolit ovat Bryggmanin suunnittelemat. Sisustusta on myöhemmin täydennetty.

Sibbe Atrium

Kun museorakennus saatiin valmiiksi 1960-luvun lopulla, Maj-Lis Rosenbröjerin suunnittelema sisäpiha kasveineen ja valaistuksineen oli näkyvä osa museon arkkitehtuuria. Sittemmin sisäpiha oli pitkään suljettu, mutta vuonna 2019 arkkitehti Pia Sabelström suunnitteli sen uudelleen. Sisäpiha avattiin uudelleen yleisölle, ja kesäaikaan siellä järjestetään konsertteja. Istutuksia atriumpihalla ei enää ole, vaan nykyisin pihaa koristavat kivet, ruukkukasvit ja istumapaikat.

Sibbe Atrium on viihtyisä rentoutumispaikka, keidas kaupungin keskellä. Siellä Sibelius-museon voi kokea aivan uudella tavalla ja täysin maksutta. Sisäpihan kivipuutarhan terassilla vierailijat voivat istuskella ja rentoutua.

Lisää kuvia