Kuukauden esine: Konserttiohjelmat – Sibelius-museo Siirry pääsisältöön
← Takaisin

Kuukauden esine: Konserttiohjelmat

04.02.2026

Konserttiohjelmat ovat musiikin- ja historiantutkijoille mielenkiintoinen ja tärkeä aineistokategoria, joka täydentää konserttielämän kokonaiskuvaa yhdessä sanomalehtiaineiston (mainokset, konserttiarvostelut jne.) kanssa. Konserttien ohjelmalehtiset ovat myös esimerkiksi teosluetteloiden sekä säveltäjien ja muusikoiden elämäkertojen keskeistä tutkimusaineistoa.

Julkinen konserttitoiminta käynnistyi Suomessa 1700-luvun lopulla, kun ensin Aurora-seura ja sittemmin Turun Soitannollinen Seura alkoivat järjestää konsertteja. Varhaisimpien Suomessa pidettyjen konserttien ohjelmista on kuitenkin vain niukasti tietoa, sillä yleisölle jaettavia ohjelmalehtisiä ei vielä tuolloin tehty.

Konserteista on satunnaisten sanomalehti-ilmoitusten ja pienten uutisten lisäksi säilynyt joitakin painettuja ohjelmatietoja, mutta nämä olivat yleisesti näkyvillä olleita julisteita tai mainoksia. Esimerkiksi Turussa 18.2.1810 pidetystä konsertista on säilynyt seuraava painettu ilmoitus:

SmK28 scaled

1830-1850-luvuilta on säilynyt jo huomattavasti enemmän painettua konserttiohjelma-aineistoa, ja 1800-luvun aikana painetuista konserttiohjelmista tuli vähitellen vakiintunut osa konserttikäytäntöä.  Konserttiohjelmissa ei kuitenkaan vielä 1800-luvun lopullakaan välttämättä ollut tarkkaa tietoa esiintyjistä vaan niissä saatettiin luetella pelkästään soitettavat teokset sekä säveltäjän nimi – tai ainakin sukunimi.

1800-luvulta lähtien oli yleistä, että ainakin suurimmissa kaupungeissa järjestettyjen konserttien yksityiskohtaiset ohjelmat julkaistiin sanomalehdissä ennen konserttia. Konsertin jälkeen lehdissä julkaistiin konserttiarvosteluja, samaan tapaan kuin nykyään. Tällaista aineistoa löytyy runsaasti esimerkiksi Kansalliskirjaston digitoimista suomalaisista sanomalehdistä.

Kaikkia konsertteja ja musiikkitapahtumia ei kuitenkaan arvosteltu, eikä niitä myöskään välttämättä mainostettu lehdissä. Lisäksi sanomalehdessä etukäteen julkaistu ohjelma saattoi poiketa siitä, mitä konsertissa lopulta esitettiin. Tällaisissa tapauksissa arkistoon päätynyt yksittäinen ohjelma voi antaa arvokasta tietoa tutkijalle. Yksittäiset ohjelmat saattavat sisältää esimerkiksi konserttikävijän käsin kirjoittamia merkintöjä ohjelmamuutoksista tai siitä, mitä konsertissa soitettiin ylimääräisinä numeroina.

Orkesteri-, kuoro- ja soolokonserttien ohjelmien lisäksi on säilynyt ohjelmalehtisiä myös muista tapahtumista, joissa on esitetty musiikkia. Alla Turun Eläintenystävien Akatemiatalon salissa pitämän kevätiltaman ohjelma 30.3.1913:

Seuraavina päivinä turkulaislehdistössä kerrottiin edellä mainitusta Turun Eläintenystäväin yhdistyksen tapahtumasta näin:

AU 31.3.1913
Uusi Aura 1.4.1913

Lukijalle ei tarkemmin kerrota, keiden kaikkien säveltämiä kappaleita illan aikana esitettiin – illan säveltäjänimistä mainitaan ainoastaan Palmgren.

Tällaisissa tapauksissa ohjelmalehti saattaa olla ainoa säilynyt tieto siitä, mitä musiikkia tapahtumassa tarkkaan ottaen esitettiin.

1840-luvulla Englannissa yleistyi käytäntö sivistää konserttiyleisöä varustamalla konserttiohjelma teosesittelyillä. Tapa levisi Manner-Euroopan kautta myös Suomeen, tosin vasta huomattavasti myöhemmin.

Quartet Party at the Musical Union 1846
“Quartet Party at the Musical Union”. Kuva The Illustrated London News -lehdessä, 27, kesäkuuta 1846. Taustalla näkyy yleisöä, teosesittelyillä varustetut ohjelmavihkot käsissään.

1900-luvulla myös esiintyvien muusikoiden esittelyt ja valokuvat, konserttipaikkakunnan yritysten mainokset jne. vakiintuivat osaksi konserttiohjelmia.

Hfors stadsorkester program 1945 scaled

Sibelius-museon kokoelmissa on runsaasti konserttiohjelmia eri aikakausilta. Varhaisimmat ohjelmat ovat 1800-luvun alkupuolelta ja aineisto karttuu edelleen lahjoitusten ja museon oman keruutoiminnan myötä. Konserttiohjelmat on järjestetty kronologisesti ja arkistoitu joko yksittäisten muusikoiden tai esimerkiksi kulloinkin kyseessä olevan orkesterin tai kuoron kohdalle. Aineistosta on luetteloitu ja digitoitu toistaiseksi vain murto-osa, mutta materiaalia syötetään koko ajan lisää museon kokoelmahallintajärjestelmään ja sitä kautta myös Finnaan.

Museon kokoelmahenkilökunta vastaa mielellään aineistoon liittyviin kysymyksiin, eli jos sinulla on mielessäsi jokin konserttiohjelmiin liittyvä kysymys, voit laittaa sähköpostia osoitteeseen sibmusarkiv@stiftelsenabo.fi .

Digitoituja konserttiohjelmia löytyy mm. seuraavilta sivuilta:

Digiterade konsertprogram i Finna.

Hereditas culturalis (Åbo Akademis bibliotek): Offentliga konserter i Åbo på 1800-talet; kokoelma turkulaisia konserttiohjelmia 1800-luvulta.

Digitoituja konserttiohjelmia löytyy myös Europeanasta.

Vanhojen konserttiohjelmien sisältämiä tietoja on kerätty myös useisiin tietokantoihin, kuten esimerkiksi:

Kuukauden esine -postaussarjassa Sibelius-museon kokoelmahenkilökunta esittelee valikoituja objekteja museon kokoelmista. Vuonna 2026 postaukset julkaistaan joka kuukauden ensimmäisenä keskiviikkona.