Pehr Kalm

Toukokuussa Sibelius-museo täyttyy kasvillisuudesta kun saamme tutustua yhteen 1700-luvun kiinnostavimmista tiedemiehistä – ekonomian professori ja tutkimusmatkailija Pehr Kalm.

Kalm oli yksi 1700-luvun kiinnostavimmista tiedemiehistä. Koska hänen lapsuutta leimasi nälänhätä ja köyhtynyt maaperä, hänen elämäntehtäväksi tuli palauttaa viljelykulttuuri Suomeen, sekä levittää tietoa kasvien hyödystä ja siitä miten luonnonvaroja voidaan hyödyntää.

Miksi Pehr Kalm juuri Sibelius-museossa?

Pehr Kalm on aina ollut läsnä Sibelius-museossa koska museon takapihaa koristaa jo melkein 300 vuoden ikään ehtinyt Pehr Kalmin tammi. Tammi on ehkä Pehr Kalmin itsensä istuttama ja on viimeinen jäänne akateemisesta puutarhasta joka 256 vuotta sitten perustettiin nykyisen Sibelius-museon paikalle. Akateemiseen puutarhaan Kalm istutti 388 enemmän tai vähemmän eksoottista hyötykasvia joiden hän toivoi auttavan Suomen taloutta takaisin jaloilleen. Hän teki kokeita mm. mulperipuiden ja erilaisten värikasvien kanssa.

Näyttelyssä saamme tutustua Pehr Kalmin tarinaan, kasveihin, muistiinpanoihin ja kirjeisiin sekä hänen perintöön joka ulottuu aina meidän aikaan saakka. Näyttelystä löytyy mm. tutkielmia 1700-luvulta, herbaario-esimerkkejä Sipsalosta sekä kopio siitä kartasta joka oli Kalmin mukana hänen tutkimusmatkalla Pohjois Amerikassa. 

Näyttelyyn osallistuu myös joukko kiinnostavia nykytaiteilijoita, jotka taiteessaan tarkastelevat luonnon, taiteen sekä musiikin suhdetta: Kalle Hamm & Dzamil Kamanger, Fern Orchestra ja Teemu Mastovaara. Näyttelyssä voit myös jättää omat terveiset tammelle tai ottaa selfieitä nukketeatteritaiteilija Jenni Rutasen jätti-tammenterhojen kanssa. 

Näyttely Pehr Kalm kytkee Sibelius-museon historialliseen paikkaansa sekä rakentaa siltoja luonnontieteen, taiteen ja musiikin välille.

Pehr Kalm Sibelius-museossa 7.5–30.12.2022.

Fern Orchestra: KASVIKUORO – Plant Series IX

Tanssi kasvien kanssa!

Kun liikut teoksen luona, kasvit tanssivat ja soivat. Saniaisiin on kiinnitetty sensorit, jotka mittaavat niiden toimintoja. Mittaustulokset muutetaan ihmiskorvin kuultavaksi.

Teos on innoittunut Jean-Baptiste Lamarckin (1744-1829) Mimosa pudica -kasveille tehdystä kokeesta, jossa tuntokasveja kuljetettiin vaunuissa pitkin Pariisin mukulakivikatuja. Kokeessa kasvit osoittivat kyvyn oppia ja muistaa. Löytävätkö kasvit yhteisen sävelen näyttelyn aikana? Lamarckin kokeen aikoihin taiteessa elettiin romantismin vaihetta, jonka myötä baletista tuli huippusuosittua. Iloitkaamme romantiikan uudesta tulemisesta, sillä lajien välistä rakkautta tarvitaan.

Kasvikuorossa tanssivat eri lajien saniaiset, joiden solistitanssijana toimii hirvensarvisaniainen. 

Fern Orchestra on taide- ja tiedekollektiivi, joka on tutkinut Plant Series -teoksissaan mm. fotosynteesiä, taksonomiaa ja kasvien aisteja.

KALLE HAMM & DZAMIL KAMANGER: PAPERITTOMIEN PUUTARHA

Paperittomien puutarha -teoksemme esittää 14 kasvia, jotka olemme tuoneet matkoiltamme Suomeen. Kasvit esitetään yksilöinä ja he kertovat oman matkatarinansa ensimmäisessä persoonassa. Osa heistä on tuotu alkuperäisiltä kasvualueiltaan ja osan on ihminen puolestaan tuonut muualta kyseiselle alueelle. Yhdistävä tekijä on kuitenkin se, että kaikki ovat alunperin EU-alueen ulkopuolelta.

Suomen elintarvikevirasto vaatii kasvinterveystodistuksen kaikilta taimilta ja ruukkukasveilta sekä tietyiltä leikkokukilta, siemeniltä ja kasviksilta, kun niitä tuodaan EU-alueen ulkopuolelta. Todistus on esitettävä maahantuotaessa ja maahantuonnista on ilmoitettava kasvintarkastajalle. Samoin maahanmuuttovirasto vaatii asianmukaisia dokumentteja maahan pyrkivältä henkilöltä. Jos he kuitenkin oleskelevat maassa ilman asianmukaisia lupia, häntä kustutaan paperittomaksi.

Näyttelyn kasvit toimivat paperittomien maahanmuuttajien vertauskuvana. Samalla ne ovat omalta osaltaan todistamassa laajamittaista koko maapalloa koskevaa muokkausta, jota ihminen on harjoittanut koko olemassa-olonsa ajan. Välillä tilanteen halliten, välillä täysin otteensa menettäen: geenimanipulaatio, haitalliset vieraslajit, saasteet, sukupuutto ja sademetsien hakkuut. Tulevaisuus näyttää saadaanko tehdyt vahingot korjattua. Toivomme, että paperittomien kasvien tarinat auttavat ymmärtämään kulttuurin ja luonnon herkkää tasapainoa.

Taiteilijat Kalle Hamm (Suomi) ja Dzamil Kamanger (Iranin Kurdistan) tutkivat eri kulttuurien vuorovaikutusta sekä kasvien ja ihmisten globaalista liikehdintää. Heidän aiheet liikkuvat kolonialististen ilmiöiden maahantuonnista, tarinoihin hylätyistä iranilaisista kylistä.

TEEMU MASTOVAARA: …siemenestä kasvaa puu…

Teemu Mastovaaran teos on ääni-installaatio, johon sinä näyttelyvieras pääset vaikuttamaan. Voit äänittää lyhyen äänieleen, esimerkiksi vihellyksen tai taputuksen, jonka pohjalta Max/MSP patch alkaa tuottaa musiikkia pelkästään tämän äänen perusteella. Tämä prosessi vertautuu muutokseen, jonka siemen käy läpi kasvaessaan puuksi. Tiedetään, että siemenestä kasvaa tietyn lajinen puu, mutta ei tiedetä tarkalleen millainen ennen kuin puu on kasvanut.

Teemu Mastovaara on sellisti & säveltäjä ja Suomen Säveltäjät ry:n jäsen. Hän toimii laaja-alaisesti erityisesti uuden musiikin parissa.

Musiikissaan hän on kiinnostunut tutkimaan erityisesti luonnon ja teknologian suhdetta. Hänellä on niin sooloinstrumentaalimusiikkia, kamarimusiikkia, poikkitaiteellisia teoksia kuin installaatioita. Elektroniikkaa ja interaktiivisuutta käytetään monissa teoksissa. Mastovaaran teoksia on esitetty mm. Musica Novassa, Ung Nordisk Musikissa sekä Helsingin juhlaviikoilla, ja niitä esittämässä on ollut mm. Norrbotten NEO.

Sellistinä Mastovaara on toiminut erityisesti nykymusiikin ja teatterin parissa, tämän lisäksi hän on mm. soittanut TFO:n ja Collegium Musicum Turkun solistina. Hän on Ensemble for New Music Tallinnin jäsen ja What ever Works! ry:n hallituksen puheenjohtaja, ja ollut jo vuosia aktiivinen Turun uuden musiikin kentällä. Teatteriproduktioista hän on ollut mukana mm. Kolmannen tilan, Teatteri Tuntemattoman ja Turun kaupunginteatterin esityksissä. Mastovaara ohjelmoi usein itselleen Max-patcheja, joilla laajentaa elektronisesti soittoaan. Näiden lisäksi hän äänittää säännöllisesti bändeille selloraitoja: hän on ollut mm. mukana Swallow the Sunin levyillä, jotka ovat olleet Suomen virallisen listan ykkösenä, sekä yksi levyistä on saanut Emma-ehdokkuuden.Mastovaara on valmistunut Contemporary Performance and Composition -maisteriohjelmasta sekä Turku AMK:sta (Musiikkipedagogi), ja suorittanut Turun yliopistossa Musiikkitieteen täydennysopinnot.