Historian unohtamat orkesterimusiikit - Sibeliusmuseum
Takaisin

Historian unohtamat orkesterimusiikit

01.06.2021

Taiteen ja musiikin kenttä arvioi jatkuvasti perintöään uudelleen. Keiden historiat ja äänet kuuluvat konserteissa, minkälaista musiikkia soitetaan ja mitä se kertoo? Minkälaisia tarinoita musiikilla välitetään ja mitä on jäänyt kuulematta?

Näiden teemojen ympärille on syntynyt Helsingin kaupunginorkesterin hanke HUOM – Historian unohtamat orkesterimusiikit. Suunnittelussa ovat olleet mukana tutkimusyhdistys Suoni ry:n, Helsingin yliopiston ja Taideyliopiston tutkimusprojektit Musiikintutkijat yhteiskunnassa ja Sävelten tyttäret. Yhteistyössä laajan kumppaniverkoston kanssa Helsingin kaupunginorkesteri etsii ja soittaa maamme musiikinhistorian kätköihin jääneitä orkesteriteoksia.

Hankkeen myötä musiikillisesti esiin nousevien, kiinnostavien teosten nuottimateriaali valmistetaan esityskuntoon. Hankkeen alkaessa fokus on naispuolisissa säveltäjissä, sillä historiallinen kuva heidän työstään vaatii akuutisti päivitystä. Merkittävä osa heidän työstään on jäänyt monille tuntemattomaksi. Entistä moniäänisempi kuva historiasta rikastaa musiikkiperintöä ja luo kestävää tulevaisuutta.

HUOM-hankkeen osaamisverkostoon kuuluu monipuolisesti taiteellista, tutkimuksellista, viestinnällistä ja nuottieditoriaalista osaamista. Mukana HUOM-verkostossa on niin yliopistoja, arkistoja ja kirjastoja, tutkimus- ja musiikkiyhdistyksiä kuin musiikin kustantajia. Historian unohtamat orkesterimusiikit -hanke kutsuu suomalaiset musiikkitoimijat laajasti mukaan yhteistyöhön.

Taiteelliseen työhön kuuluu lukupäiviä, joissa Helsingin kaupunginorkesteri soittaa läpi hankkeen myötä puhtaaksikirjoitettuja historiallisia orkesteriteoksia, joita ei ole ennen esitetty tai joiden esittämisestä on kulunut vähintään 70 vuotta. Teoksista tehdään hankkeen sisäiseen käyttöön raakataltiointi ja kiinnostavimmat teokset harjoitetaan kaupunginorkesterin ohjelmistoon.

Teosten puhtaaksikirjoitetut nuotit toimitetaan saataville yhteistyökumppanien toimesta, ja musiikkikustantamo Fennica Gehrman julkaisee valikoidut teokset yhtenäisessä julkaisusarjassa. Nuottijulkaisuista ensimmäinen on Siri Branderin Elegie (1894), joka soitettiin HKO:n konsertissa maaliskuun alussa ensimmäistä kertaa sitten kantaesitysvuotensa. Nuottien myyntituloista osa kanavoidaan takaisin tutkimus- ja nuotinkirjoituskuluihin.

Hankkeen musiikinhistoriallisessa tutkimustyössä luodataan aiemmin marginaaliin jäänyttä orkesterimusiikkia ja sen tekijöitä, sekä sovelletaan tutkimusta orkesteri-, konserttiohjelmointi- ja yleisötyöhön.

”Tämä hanke on syntynyt puhtaasta löytämisen ilosta, ja sen on tarkoitus kantaa tuntemattomaksi jäänyttä musiikkia vihdoin kaikkien omin korvin kuultavaksi. Suomen perinteikkäimmän orkesterin asemassa pidämme tärkeänä tehtävänämme olla etulinjassa tekemässä löytöjä yhdessä loistavien suomalaisten
musiikintutkijoiden ja yhteistyökumppaniemme kanssa. Siten myös käytännön tasolla edistämme muidenkin suomalaisten orkestereiden ohjelmiston päivittymistä ja laajenemista”, kertoo Helsingin kaupunginorkesterin ylikapellimestari Susanna Mälkki.


Yhteistyössä:
Helsingin kaupunginorkesteri
Helsingin yliopisto, Taiteiden tutkimus & musiikkitiede
Fennica Gehrman
Kansalliskirjasto
Music Finland
Musiikintutkijat yhteiskunnassa -tutkimushanke
Taideyliopiston Sibelius-Akatemia
Taideyliopiston Historiafoorumi
Tutkimusyhdistys Suoni ry
Sibelius-museo
Suomalaisen kirjallisuuden seura (SKS)
Suomen Musiikkiperintö ry
Suomen Sinfoniaorkesterit ry. (SuoSio)
Sävelten tyttäret -tutkimushanke

Helsingin kaupunginorkesteri, tiedote 1.6.2021.
Lue lisää Helsingin kaupunkiorkesterin nettisivuilla.