← Takaisin

Sibelius-museo betonibrutalistisena rakennuksena

Sibelius-museon arkkitehtuuri, osa 2

Sibelius-museo edustaa niin sanottua betonibrutalismia joka oli tyypillistä 1960-luvulle.
Museo on yksi suomalaisen betoniarkkitehtuurin tärkeimmistä esimerkeistä. Ranskalaissveitsiläinen
arkkitehti Le Corbusier (pseudonyymi Charles-Éduard Jeanneretelle, 1887–
1965) kehitti raakabetonin käyttöä ja loi perustan brutalismille. Tyylisuuntauksesta tuli suuri
varsinkin Isobritanniassa – Suomessa brutalismi otti hieman toisenlaisen muodon.
Modernistinen arkkitehtuuri sai jalansijaa Suomessa jo 1930-luvulla, mutta sota-aika
keskeytti kehityksen ja rakentamisen. Sota toi mukanaan säännöstelyn ja pulan, joten
sodan jälkeen oli pakko olla kekseliäs: käännyttiin innovaatioihin, jotka kehittivät
modernistista arkkitehtuuria eteenpäin. Tämän ansiosta modernismi sai läpimurtonsa
teollisen rakentamisen ohella 1960-luvulla! Tämän aallon aikana rakennettiin myös
Sibelius-museo, jonka piirsi arkkitehti Woldemar Baeckman. Myös Baeckman otti
vaikutteita Le Corbusierin betoniarkkitehtuurista.

Baeckman oli alun perin halunnut käyttää graniittia museon rakennusmateriaalina, mutta
koska tämä materiaali oli liian kallista, hän kääntyi raakabetonin puolelle.
Betoniarkkitehtuuri tekeekin Sibelius-museosta ainutlaatuisen! Baeckman keskittyi
betonimateriaalin luonnollisiin ominaisuuksiin eri jalostus- ja käsittelymenetelmien kautta;
museon raakaa betonia ei olla maalattu eikä rapattu. Julkisivut on tehty teollisesti
valetuista betonilaatoista ja joka laatan pinnassa on muottilaudoituksella muodostettu
kuviointi, jotka ovat sijoitettu abstrakteihin kuvioihin. Tätä kuviointia Baeckman halusikin
säilyttää; puulaatat luovat ”kuolleeseen” betonimateriaaliin orgaanisen vaikutelman.
Baeckmanin muut betonityöt ovat muun muassa Åbo Akademin rakennukset Gadolinia
vuodelta 1969 ja Axelia vuodelta 1976. Sibelius-museo oli Baeckmanin tärkein panos
betonikeskusteluun, jota käytiin 1960-luvun Suomessa, kun taas Gadolinia ja Axelia
edustavat Baeckmanin kehittyneempää betoniarkkitehtuuria mm. pelkistetyn
betoninkäytön kera.

Jannica Grönroos