Hellas, Kuusisto & Jumppanen - Sibeliusmuseum Siirry pääsisältöön

Hellas, Kuusisto & Jumppanen

Aikuinen 25€

Opiskelija/ eläkeläinen 15€

← Kaikki tapahtumat

Paavali Jumppasen pianoresitaali säveltäjä Taneli Kuusiston (1905 – 1988) Hellas-flyygelillä.

Ohjelma

Jean Sibelius: 10 kappaletta, op, 58
Rêverie
Scherzino
Fisherlied

Jaakko Kuusisto: Jurmo, op. 31

Taneli Kuusisto: Sonatiini, op. 13
Allegro moderato
Lento
Vivace

Franz Schubert: Sonaatti A-duuri, D 595
Allegro
Andantino
Scherzo (Allegro vivace) – Trio (Un poco più lento)
Rondo (Allegretto – Presto)

Sibelius-museo on saanut lahjoituksena käyttökokoelmaansa harvinaisen, kotimaisen Hellas-flyygelin vuodelta 1930. Mielenkiintoisen historian omaava, musiikkielämän uranuurtajan, säveltäjä Taneli Kuusiston (1905–1988) itselleen alun perin hankkima flyygeli esitellään yleisölle konsertilla museon Sibelius-salissa sunnuntaina 4. helmikuuta. Konsertissa merkittävää kansainvälistä uraa tekevä pianisti Paavali Jumppanen esittää Kuusiston Hellas-flyygelillä Taneli Kuusiston, Jaakko Kuusiston, Jean Sibeliuksen ja Franz Schubertin musiikkia. Konsertin jälkeen soitin siirtyy yleisön nähtäville osana museon soitinkokoelmaa. Soittimen Sibelius-museolle lahjoitti Kuusiston tytär Tuulikki Närhinsalo.

Konsertin avaavat kolme Jean Sibeliuksen kappaletta Rêverie, Scherzino ja Fischerlied opuksesta 58. Konsertissa muistetaan myös Taneli Kuusiston pojanpoikaa Jaakko Kuusistoa (1974–2022), jonka syntymästä tuli 17. tammikuuta kuluneeksi 50 vuotta. Jurmo op. 31 on Jumppasen tilaama ja kantaesittämä, ystävänsä Jaakko Kuusiston hänelle omistama teos vuodelta 2013. Taneli Kuusiston tuotannosta konsertissa on mukana Sonatiini op. 13. Konsertin päättää Franz Schubertin (1797–1828) viimeisimpiin teoksiin lukeutuva, suuri A-duurisonaatti D. 959.

Taneli Kuusisto kotonaan 1940-luvulla Hellas-flyygelinsä äärellä. 

Monipuolinen musiikkimies Taneli Kuusisto

Taneli Kuusisto (1905–1988) oli säveltäjä, pianisti ja kirkkomuusikko, jolla oli merkittävä vaikutus musiikkielämään ja musiikkikoulutuksen kehitykseen. Hän toimi useissa luottamustehtävissä ja vuosina 1959–1971 Sibelius-Akatemian rehtorina. Kuusiston sävellyksistä tunnetuin lienee Uuno Kailaan runoon sävelletty Suomalainen rukous.

Hellas-flyygelin Sibelius-museolle lahjoittaneen Tuulikki Närhinsalon kertoman mukaan suurin osa Taneli Kuusiston teoksista on syntynyt konsertissa kuultavan soittimen äärellä. Omien sävellystensä lisäksi Kuusisto soitti ahkerasti muun muassa Mozartia, Beethovenia, Brahmsia, Chopinia sekä suurta rakkauttaan Skrjabinia. Myös urkuteokset Bachilta, Mendelssohnilta, Charles-Maria Widorilta ja César Franckilta soivat usein, aina kun ei päässyt urkujen parissa harjoittelemaan. Lattian kerrotaan tömisseen, kun jalat kuvittelivat alleen urkujen jalkion.

Kuusiston kotona vieraili useita muusikoita, ja flyygeliin ovat tutustuneet muun muassa Timo Mikkilä, Rolf Bergroth, Tapani Valsta, France Ellegaard, Maire Halava ja Merete Söderhjelm. Hellaksen kauniin heleä mutta täyteläinen ääni ihastutti vierailijoita. Hellasta soittivat myös kaikki Kuusiston lapset, heistä erityisesti Tuulikki, joka valmistui Sibelius-Akatemiasta pianonsoitonopettajaksi 1975. Tuulikin mukana flyygeli matkasi Helsingistä Kotkaan, sieltä Rovaniemen kautta Lappeenrantaan ja takaisin Helsinkiin.

Vanhat Hellas-flyygelit harvinaisia

Konsertissa kuultavan kaltaisia, hyvässä soittokunnossa olevia Hellas-flyygeleitä, ei samasta ikäluokasta ole enää olemassa kovin monia.

Karl Oskar Rehnströmin 1901 perustama yritys alkoi pianojen lisäksi valmistaa A-mallisia kabinettiflyygeleitä 1909 ja 1913 suurikokoisempia konserttiflyygeleitä. Sibelius-museon kabinettiflyygeli, malli A keräsi paljon kehuja aikansa musiikkivaikuttajilta.


”Suomalainen Pianotehdas Hellas on ottanut huomattavan askeleen eteenpäin alkaessaan valmistaa myöskin flyygeleitä. Tehtaan innokasta ja etevää johtajaa hra K. O. Rehnströmiä, on tästä rohkeasta yrityksestä onniteltava. Sillä ilolla voi tunnustaa, että tämä yritys ensimmäisiin flyygeleihin nähden on odottamattoman hyvin onnistunut. Rakennukseltaan ja ulkoasultaan ovat nämä flyygelit aivan ulkolaisten kabinetti-flyygelien näköiset. Työ on siistiä ja tanakkaa, kuten tunnetuissa Hellas-pianiinoissakin, kosketus kevyt ja ääni laulava ja kaunissointuinen. Kun ensimmäiset koneet jo ovat näin hyvin onnistuneet, voi olla varma, että ennen pitkää kotimaiset flyygelit tulevat meillä herättämään huomiota ja menestyksellä kilpailemaan ulkolaisten tuotteiden kanssa. ”

Helsingissä, 8 p. helmikuuta 1910. Oskar Merikanto


Paavali Jumppanen

Paavali Jumppanen heittäytyy mielellään suurten teoskokonaisuuksien esittämiseen. Yksi ikäpolvensa aktiivisimmista ja kansainvälisesti menestyneimmistä suomalaispianisteista sujahtaa vaivatta Bachin Die Kunst der Fugesta Schönbergin pianokonserttoon ja Brahmsin konsertoista Beethovenin sonaatteihin. Hän on esiintynyt lukuisien kuulujen kapellimestarien kanssa, joista mainittakoon David Robertson, Sakari Oramo, Susanna Mälkki, Osmo Vänskä sekä Jaap van Zweden. Avantgardea rakastava Jumppanen on tehnyt yhteistyötä monien aikamme säveltäjien kanssa. Työskentely Pierre Boulezin, William Duckworthin, Henri Dutilleuxin, Perttu Haapasen ja Lauri Kilpiön kanssa on avannut Jumppaselle monipuolisen näkökulman musiikin alati ajassa muuttuvaan luonteeseen. 

Opinnot veivät Jumppasen Sibelius-Akatemian kautta Sveitsiin, jossa hän työskenteli Krystian Zimermanin johdolla kolmen vuoden ajan. Baselin Musiikkiakatemiassa hän opiskeli pianon lisäksi fortepianon, klavikordin ja urkujen soittoa – Jumppanen esiintyykin nykyään myös urkurina. Venäläispianisti Konstantin Bogino on ollut Jumppaselle tärkeä mentori hänen uransa aikana. 

Jumppanen vietti 2011–12 lukuvuoden vierailijana Harvardin yliopiston musiikkitieteen laitoksella Yhdysvalloissa syventyen erityisesti Wieniläisklassismin moniin ulottuvuuksiin. Hän on esittänyt sekä Beethovenin että Mozartin pianosonaatit useissa runsasta huomiota saaneissa konserttisarjoissa Suomessa ja Yhdysvalloissa. Ensimmäisenä suomalaispianistina Jumppanen on levyttänyt Beethovenin 32 pianosonaattia. 

Kansainvälisen solistiuransa lisäksi Jumppanen on suosittu opettaja, joka on toiminut mm. Sibelius-Akatemian vierailevana professorina. Vuosina 2015–21 hän toimi kansainvälisen PianoEspoo-festivaalin taiteellisena johtaja ja vuosina 2021–25 hän toimii Melbournessa sijaitsevan Australian National Academyn taiteellisena johtajana. Jumppanen on myös pohjoiskalottialueella järjestettävän monitaiteisen Väyläfestivaalin taiteellisen toimikunnan puheenjohtaja. Monien levypalkintojen lisäksi Paavali Jumppanen on saanut Jenny ja Antti Wihurin Rahaston tunnustuspalkinnon suomalaisen kulttuurielämän hyväksi tekemästään työstä.