Sibelius Italiassa
13.02.2025 19:00 – 20:30
Peruslippu 25€ + tilausmaksu (alk. 1,50 € + 0,65 % tilauksesta)
Opiskelija/ eläkeläinen 15€ + tilausmaksu (alk. 1,50 € + 0,65 % tilauksesta)
Satu Jalas, viulu, Folke Gräsbeck, piano, Ferrucio Tammaro, puhe
Järjestyksessään toinen Sibelius ja Italia -ilta tuo museolle erityisiä vieraita! Italian keskeisimpiin Sibelius-tutkijoihin lukeutuva professori Ferrucio Tammaro (Torinon yliopisto) kertoo uudesta Sibelius-elämäkerrastaan ja Sibeliuksen merkityksestä Italiassa. Pitkään Italiassa asunut viulutaiteilija Satu Jalas (Sibeliuksen lapsenlapsi) esittelee isoisänsä Stainer-viulua säveltäjämestarin viulu- ja pianokappaleiden kera. Illan säestää ja juontaa pianisti Folke Gräsbeck esittäen myös Sibeliuksen Firenze-valssin.
Tapahtuma on järjestetty yhteistyössä Turun Dante Alighieri -seuran kanssa.
Satu Jalas
Margareta Sibeliuksen ja kapellimestari Jussi Jalaksen tytär, Satu Jalas ryhtyi varhain opiskelemaan musiikkia. Hän opiskeli viulunsoittoa Sibelius-Akatemiassa Anja Ignatiuksen oppilaana ja siirtyi sen jälkeen Rooman konservatorioon, suorittaen viuludiplomin Arrigo Pelliccia’n johdolla. Myöhemmin hän jatkoi opintojaan Belgiassa maailmankuulun Arthur Grumiaux’n johdolla.
Perheensä Italiaan perustanut Jalas on tehnyt elämäntyönsä viulunsoiton opettajana Parman konservatoriossa. Hän on edelleen konsertoiva viulisti, ja myös European String Teachers Association -järjestön Italian jousisoitinopettajien osaston varapuheenjohtaja.
Folke Gräsbeck
Gräsbeck opiskeli pianonsoittoa Turun konservatoriossa Tarmo Huovisen oppilaana 1962–1974 ja Sibelius-Akatemiassa Erik T. Tawaststjernan johdolla 1983–1987. Hän on tehnyt useita opintomatkoja Lontooseen, ja opiskellut siellä Maria Curcio-Diamondin johdolla.
Gräsbeck on toiminut Sibelius-Akatemiassa säestäjänä vuodesta 1983 ja säestyksen lehtorina vuodesta 1985. Hän väitteli tohtoriksi vuonna 2008 tutkielmalla Piano Sibeliuksen nuoruustuotannossa. Vuonna 1973 Gräsbeck sai ensimmäisen palkinnon Maj Lind -pianokilpailussa. Hänet tunnetaan ahkerana soolokonsertoijana ja säestäjänä. Hän on ollut myös orkesterisolistina useissa Euroopan maissa, esiintynyt Helsingin juhlaviikkojen järjestämissä konserteissa vuodesta 1971 ja toiminut Virossa järjestetyn kulttuurifestivaalin Festum Finnicumin taiteellisena johtajana 1994–1995. Sibelius Korppoossa -festivaalin taiteellinen johtaja hän on ollut vuodesta 2002 lähtien. Gräsbeck palkittiin Pro Finlandia -mitalilla vuonna 2024.
Ferrucio Tammaro
Ferruccio Tammaro on Torinon yliopiston modernin ja nykymusiikin historian professori, sekä maansa keskeisimpiä Sibelius-tutkijoita. Opiskeltuaan sävellystä ja pianoa Franco Donatonin ja Azio Corghin johdolla hän valmistui Massimo Milan ohjauksessa tutkielmallaan Sibeliuksesta ja sinfonisesta ihanteesta Brucknerin ja Mahlerin jälkeisessä ajassa (Sibelius e l’ideale sinfonico dopo Bruckner e Mahler). Tammaron tutkimukset johtivat ensimmäiseen Sibeliuksesta kirjoitettuun italiankieliseen monografiaan (1984) sekä lukuisiin esseisiin ja konferensseihin, jotka laajensivat italialaisten ymmärrystä pohjoismaisesta musiikkikulttuurista. Tammaro on myös kirjoittanut yli 70 artikkelia skandinaavisista ja suomalaisista säveltäjistä italialaiseen DEUMM-musiikkisanakirjaan , lisäten tietoa Pohjoismaista Italiassa.
Sibelius-tutkimuksen lisäksi Tammaro on tutkinut Vaughan Williamsin, Šostakovitšin ja Tšaikovskin sinfonisia perinteitä ja julkaissut merkittäviä teoksia, kuten Le sinfonie di Šostakovič (1988) ja Čajkovskij, il musicista, le sinfonie (2008). Hänen kiinnostuksensa ulottuu myös 1700-luvun sinfonioihin, mikä huipentui teokseen La sinfonia classica (1996, uud. 2011), sekä kulttuurivaihtoihin Italian ja säveltäjien, kuten Berliozin ja Tšaikovskin, välillä. Hänen tutkimuksensa kattaa myös Bachin, Vivaldin ja Cervantesin innoittamat sävellykset, mikä kuvastaa laajaa perehtyneisyyttä musiikin historiaan ja sen yhteyksiin kirjallisuuden ja matkustamisen kanssa. Vuonna 2023 julkaistu laajennettu Jean Sibelius-elämäkerta huomioitiin laajalti.
Kuva: James Carroll Beckwithin (1852-1917) luonnos Rapallosta, Italiasta, 7. lokakuuta 1900.