Sibbe Live!: Baccano – Sibelius-museo Siirry pääsisältöön

Sibbe Live!: Baccano

18.09.2024 19:00 – 20:00

Peruslippu 15€ (+palvelumaksu)

Opiskelijat/ eläkeläiset/ lapset 12€ (+palvelumaksu)

← Kaikki tapahtumat

Barokkiyhtye Baccano:

Hanna Haapamäki, nokkahuilu
Anni Elonen, viulu
Jussi Seppänen, sello
Eero Palviainen, luuttu

Eine kleine Bachmusik

J. S. Bach (1685-1750):

Aria Goldberg-muunnelmista BWV 988
Kommst du nun, Jesu BWV 650 (Schübler Chorale)
Sarabande soolosellosarjasta BWV 1007
Sinfonia kantaatista Himmelskönig, sei willkommen BWV 182

Allegro triosonaatista BWV 529
Aaria Wie furchtsam wanklen meine Schritte kantaatista Allein zu dir BWV 33
Allegro triosonaatista BWV 529

Preludi soolosellosarjasta BWV 1009
Aaria Ein ungefärbt Gemüthe kantaatista BWV 24
Wachet auf, ruft uns die Stimme BWV 645 (Schübler Chorale)
Die Seele ruht kantaatista Herr Jesu Christ BWV 127
Sarabande soolosellosarjasta BWV 1011
Koraali kantaatista Komm, du süsse Todesstunde BWV 161
Duetto Entziehe dich kantaatista Meinem Jesum lass ich nicht BWV 124

Aikakauden soittimia käyttävä Baccano-barokkiyhtye on maamme eturivin barokkimuusikoista koostuva yhtye, joka on vuodesta 2003 esiintynyt laajalti ympäri Suomea. Sen jäsenet ovat yhdessä ja erikseen esiintyneet merkittävimmillä kotimaisilla musiikkijuhlilla, konsertoivat eri yhtyeiden jäseninä ympäri Eurooppaa ja soittavat mm. maamme vanhan musiikin orkestereiden soolosoittajina.

Baccanoa on kuultu mm. Sastamala Gregorianassa, Uudenkaupungin Crusell-viikolla, Rauma Festivossa, Kaustisen Kamarimusiikkiviikolla, Kymijoen Lohisoitossa, Hauhon musiikkijuhlilla ja Lahden Urkuviikoilla.

Nokkahuilisti Hanna Haapamäki tunnetaan aktiivisena muusikkona, joka on esiintynyt sekä solistina että kamarimuusikkona lukuisissa vanhan musiikin yhtyeissä ja orkestereissa. Hannaa on kuultu mm. Kymi Sinfoniettan, Helsingin Barokkiorkesterin sekä Suomalaisen barokkiorkesterin solistina. Haapamäki on barokkiyhtye Baccanon sekä Bravade-nokkahuilukvartetin jäsen sekä soittaa myös nokkahuilua ja traversoa Helsingin Barokkiorkesterin sekä Suomalaisen barokkiorkesterin jäsenenä. Hanna Haapamäki on konsertoinut lukuisilla musiikkijuhlilla niin koti- kuin ulkomailla mm. monissa Euroopan maissa sekä Japanissa. Solisti-ja kamarimuusikon tehtävien lisäksi Hanna on perustajajäsen barokkimusiikin pedagogiikkaa kehittävässä Collegium ry:ssä ja hänen sydäntään lähellä ovatkin lastenkonsertit sekä ikäihmisten palvelutalo- ja hoivakotikonsertit. Haapamäki onkin kiertänyt laajalti kotimaamme kouluissa, päiväkodeissa ja vanhusten hoitokodeissa vieden nokkahuilun ja barokkimusiikin ilosanomaa eteenpäin.

Anni Elonen työskentelee musiikin ja kulttuurin kentällä eri tehtävissä mm. viulistina, laulajana, opettajana, kouluttajana ja tuottajana. Hän on monipuolinen muusikko, joka viihtyy lavalla musisoimassa niin vanhaa musiikkia, viihdemusiikkia kuin pop-rockiakin ja esiintyy aktiivisesti Suomessa ja ulkomailla mm. Helsingin Barokkiorkesterin, Suomalaisen barokkiorkesterin, Barokkiyhtye Baccanon, Ensemble Un’altra ondatan ja Soria Duo & Bandin jäsenenä. Muusikkona toimimisen lisäksi Annin voi nähdä usein myös näyttelijänä ja juontajana etenkin lapsille ja nuorille suunnatuissa esityksissä sekä musiikkikasvatuksen ja yleisötyön asiantuntijana erilaisissa taidekasvatukseen liittyvissä projekteissa. Anni on sekä perustajajäsen barokkimusiikin pedagogiikkaa kehittävässä Collegium ry:ssä että yleisötyön, kulttuurituotannon ja -hallinnon alueella toimivassa yrityksessään Kipinä Productions Oy:ssä.

Jussi Seppänen on opiskellut sellonsoittoa Tampereen konservatoriossa, Sibelius-Akatemiassa sekä Amsterdamin konservatoriossa. Suomen Kansallisoopperan orkesterin jäsen Jussi Seppänen on ollut vuodesta 2004. Barokkisellistinä Seppänen toimii lukuisissa kokoonpanoissa, barokkiyhtye Baccanon lisäksi mm. Suomalaisessa barokkiorkesterissa, Helsingin Barokkiorkesterissa ja Trio Origossa levyttäen ja konsertoiden niin kotimaassa kuin eri puolilla Eurooppaa.

Eero Palviainen aloitti luutunsoiton Turun konservatoriossa, josta siirtyi Sibelius-Akatemiaan ensimmäisenä solistisen osaston luutunsoiton opiskelijana, opettajana Leif Karlson. Hän jatkoi 1987 opintojaan Hopkinson Smithin johdolla Baselin konservatoriossa, jossa suoritti diplomin 1992. Hänen soolo-ohjelmistonsa ulottuu varhaisrenessanssista myöhäisbarokkiin soittimina renessanssiluuttu, vihuela, arkkiluuttu, teorbi, barokkikitara ja barokkiluuttu. Palviainen esiintyy aktiivisesti sekä Suomessa että eri puolilla Eurooppaa. Hän on yksi Battalia-yhtyeen perustajajäsenistä ja soittaa myös Suomalaisessa barokkiorkesterissa. Palviainen on vieraillut useissa kokoonpanoissa, kuten mm. L’Arpeggiata, Avanti!, the Harp Consort, Freiburger Barockorchester ja La Fenice. Hän on tehnyt levytyksiä sekä useita soolonauhoituksia Yleisradiolle ja televisiolle.

Ohjelmasta:

Leipzigissa vuodesta 1723 kuolemaansa saakka vaikuttanut Johann Sebastian Bach (1685-1750) toimi Tuomas-kanttoriuden lisäksi kaupungin neljän kirkon musiikillisena johtajana. Matteus-passion ensiesitysvuonna 1729 Bach nimitettiin myös kaupungin Collegium Musicumin johtoon. Se oli Telemannin vuosisadan alussa perustama musiikillinen seura, jossa musisoivat yhdessä ammattilaisten kera niin opiskelijat kuin harrastelijatkin, niin paikalliset kuin satunnaiset vierailijatkin. Tämän ryhmän kanssa Bach konsertoi joka viikko perjantai-iltaisin Zimmermannin kahvilassa. Kahvihuoneen konserteissa esitettiin suuri  määrä Bachin kamarimusiikkia, cembalokonserttoja, monesti Bachin Friedemann ja Emanuel-poikien kera, sekä kantaatteja, joita Bach sävelsi joka sunnuntaille ja kirkolliselle pyhälle pääosin kirkossa esitettäväksi kaikkiaan viisivuosikertaa.

Bach merkitsi, poikkeuksena moniin aikalaisiinsa, sävellyksiinsä hyvin tarkasti halutun instrumentaation. Toisaalta Bach oli myös suuri sovitusten rakastaja. Sovittaminen, sävellyksen uudelleen työstäminen ja teosten transponointi eri sävellajiin oli tavanomainen käytäntö barokin aikana, eikä Bachkaan kokenut tätä vieraaksi, suhteessa niin omaan kuin aikalaissäveltäjiensäkin musiikkiin. Suuri osa Bachin kamarimusiikista löytyy useina säveltäjän omina eri versioina ja instrumentaatioina. Erityisesti hänen yli kaksisataa säilynyttä kantaattiaan ovat tässä suhteessa melkoinen löytötavaratalo.

Säveltäjämestari selvästi etsi erilaisia tapoja ilmaista samaa ideaa, erilaisin painotuksin ja äänenvärein. Tällä kierrätyksellä Bach varmasti halusi myös varmistaa, että hänen parasta musiikkiaan kuultaisiin useammin kuin vain kerran.

Teksti: Jussi Seppänen

Palvelumaksu koskee Lippupisteestä ostettuja lippuja.