Blogi

Sibelius-museon arkkitehtuuri, osa 7 Kingelinin huvimajan Sibelius-museon takapihalla on piirtänyt arkkitehti Pehr Johan Gylichkauppias Abraham Kingelinin tilauksesta. Kingelin oli varakas kauppias joka oli tullutTurkuun 1800-luvun alussa. Huvimaja valmistui syksyllä 1830 […]

Sibelius-museon arkkitehtuuri, osa 6 Luonnonkivistä rakennetulta terassilta avautuu näkymä Sibelius-museon puutarhaan.Museon arkkitehti Woldemar Baeckmanin mielestä Sibelius-museon ympäristö oli yksiTurun kauneimmista, ja siksi hän halusi olla hienotunteinen sitä kohtaan. Tästä syystä […]

Sibelius-museon arkkitehtuuri, osa 5 Olemme juuri nyt Sibelius-museon sisäpihalla, Atriumissa. Sisäpihan nimi on peräisinantiikin temppeleiden atriumpihoista. Museon arkkitehti Woldemar Baeckman suunnittelimuseoon sisäpihan, jossa oli neljä eristettyä ruutua sekä betonipäällystetty kävelypolkupihan […]

Sibelius-museon arkkitehtuuri, osa 4 Sibelius-museon rakennus edustaa suomalaista modernismia, tarkemmin sanottunabetonibrutalismia. Liitto betonin ja lasin – painavan/kestävän ja kevyen/valoisan välillä – onyksi betoniarkkitehtuurin keskeisimmistä tyyliominaisuuksista, jota myös Sibelius-museonarkkitehti, Woldemar Baeckman, […]

Sibelius-museon arkkitehtuuri, osa 3 Seuraavaksi tutustumme Sibelius-museon sisätilojen arkkitehtuuriin. Aloitetaan museonkonserttisalista, Sibelius-salista, joka löytyy museorakennuksen sydämestä. Sibelius-sali luo jopa temppelimäisen vaikutelman. Museoita on usein verrattuseremoniallisiin rakennuksiin, kuten palatseihin ja temppeliin. […]

Sibelius-museon arkkitehtuuri, osa 2 Sibelius-museo edustaa niin sanottua betonibrutalismia joka oli tyypillistä 1960-luvulle.Museo on yksi suomalaisen betoniarkkitehtuurin tärkeimmistä esimerkeistä. Ranskalaissveitsiläinenarkkitehti Le Corbusier (pseudonyymi Charles-Éduard Jeanneretelle, 1887–1965) kehitti raakabetonin käyttöä ja […]

Soitinten kielillä on Turun yliopiston museologian opiskelijoiden suunnittelema ja toteuttama näyttely Sibelius-museolle. Näyttelyprojekti alkoi syyslukukaudella 2021 ja jatkui alkukevääseen 2022 asti. Pitkän valmistelun jälkeen varsinainen näyttelyn rakentaminen saattoi maaliskuun lopussa […]

Marraskuun esine on nyckelharpa eli avainviulu. Se on ruotsista tullut soitin, jonka juuret ulottuvat 1350-luvulle. Sibelius-museon noin 100 vuotta vanha avainviulu on saatu lahjoituksena. Avainviulua on soitettu viimeiset 600 vuotta, […]

Jean Sibeliuksen ja muiden ”suurten suomalaisten” sävellyskäsikirjoitusten lisäksi Sibelius-museon arkistosta löytyy myös useita hieman tuntemattomampien säveltäjänimien teoksia. Kuvassa ensimmäinen sivu turkulaisen Jarl Stadiuksen (1913-1946) säveltämästä pianokappaleesta. Käsikirjoituksen on ilmeisesti puhtaaksikirjoittanut […]